Aurinko on vallannut taivaan

Keski-ikäinen pariskunta kävelee käsi kädessä, pysähtyy välillä halaamaan. Muu maailma katoaa ympäriltä.

Nelivuotias tyttö vetää perässään vaaleanpunaista pulkkaa. Äiti kävelee edellä pikkusiskon kanssa. Tytöt on topattu kunnolla, on vuoden ensimmäinen oikea talvipäivä.

Illalla lumi tuiskuttaa suoraan silmiin. Seisomme kadulla suuren elokuvakameran kanssa, muistikortille tallentuu suunniteltua upeampi hetki. 

Keitän kahvit uudelle tuttavuudelle. Utelias lapinkoira koluaa olohuoneen jokaisen nurkan, löytää leivänmurut keittiön lattialta. Kallistaa päätään yläkerrasta kuuluville äänille. Uloslähtiessä hyppää kevyesti vasten, aivan kuin sanoakseen tulen joskus mielelläni tänne hoitoon.

Etsin valkoista hevosta, löydän värikkään kalenterin. 

Tänään itkettää ja naurattaa kaikki, veri pakenee sormista ja joulukuusen tähti on vinksallaan. Olisi kai aika viedä kuusi parvekkeelle odottamaan seuraavaa joulua. 

Taivas on talven kunniaksi häkellyttävän kaunis, sen tietää myös pieni poika, joka piti isäänsä kädestä  ja sanoi aurinko on vallannut koko taivaan.

Huomenna aion suomen kieliopin sijasta kuunnella luentoa maailmankaikkeudesta.